Yhtiökokous

Taloyhtiösi ylin päättävä elin on yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättyessä ja usein se tarkoittaakin ajankohtana kevättä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa on vähintään esitettävä tilinpäätös, toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus ja hallituksen kirjallinen selvitys sekä suoritetuista remonteista että tulevista kunnossapitotöistä seuraavan viiden vuoden ajalta.

Kokouskutsu on toimitettava viimeistään kaksi viikkoa mutta aikaisintaan kaksi kuukautta ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat ja tämä onkin edellytys päätöksenteolle. Tämä tarkoittaa siis, että asiasta, jota ei mainita kokouskutsussa, ei voida tehdä päätöstä.

Yhtiökokouksessa tehdyt päätökset vaikuttavat mm. maksamasi vastikkeen suuruuteen ja tuleviin remontteihin. Vain osallistumalla kokoukseen voit vaikuttaa. Jos kuitenkin et pääse paikalle, voit valtuuttaa jonkun toisen edustamaan itseäsi. Jos olet vuokralaisena taloyhtiössä, on sinulla osallistumisoikeus silloin, kun kokouksessa käsitellään yhtiön järjestyssääntöjä, yhteisten tilojen käyttöä tai asioita, jotka saattavat vaikuttaa em. asioihin.

Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan usein silloin koolle, kun käsiteltävänä asiana on esimerkiksi tulevat remontit ja niiden rahoittaminen tai rahoituksen muuttaminen. Ylimääräinen yhtiökokous on kutsuttava koolle kun osakkeenomistajat, joilla on vähintään kymmenesosa kaikista osakkeista, niin vaativat. Myös hallitus ja yhtiökokous sekä tili- ja toiminnantarkastaja voivat nähdä ylimääräisen yhtiökokouksen tarpeelliseksi.

Hallitus

Hallitukseen valitaan 3-5 varsinaista jäsentä (ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä) varsinaisessa yhtiökokouksessa. Jos jäseniä on alle kolme, on varajäseniä oltava vähintään yksi. Yleisesti on kuitenkin ollut tapana olla varajäseniä vaikkakin varsinaisia jäseniä on yli kolme.

Hallitus ja isännöitsijä yhdessä hoitavat taloyhtiön hallintoa ja toimintaa, mutta suuremmissa toimenpiteissä, jotka koskevat osakkaiden asumiskustannuksia tai jotka voivat vaikuttaa suuresti osakkaiden huoneistoihin ja yhteisiin tiloihin, on päätös saatava yhtiökokoukselta. Jotkut seikat vaativat kuitenkin nopeaa päätöksentekoa, jolloin hallitus voi tehdä päätöksiä ilman yhtiökokousta. Näitä ovat esimerkiksi tuli- ja vesivahinkoihin liittyvät asiat.

Äänestäminen kokouksissa

Äänten laskenta tapahtuu kokouksessa edustetuista äänistä. Ääniluettelossa on lueteltuna kunkin osakkeenomistajan ääni- ja osakemäärä. Yleisesti yksi osake on yksi ääni, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä yhden osakeryhmän olevan yksi ääni. Jos jonkun osakkaan osakeryhmä tuottaa yli 20 prosentin äänimäärän, on käytettävä äänileikkuria. Tämä tarkoittaa, että osakkaalla on tällöin 20 prosentin äänimäärä, vaikka osakkeiden perusteella äänimäärä olisi esimerkiksi 25 %. Kuitenkin, jos kaikilla osakkailla on yli 20 % osuus, ei äänileikkuria käytetä.
Esimerkki äänileikkurista.

A: 1000 ääntä, B: 200 ääntä, C: 400 ääntä, D: 500 ääntä, E: 150 ääntä, F: 220 ääntä.

Yhteensä 2470 ääntä, joka tarkoittaa, että A:lla yli 20 % osuus (40 %). Tällöin A:n äänimäärä 20 prosenttia eli 494 ääntä. Sama pätee D:n tapauksessa, jolla on myös yli 20 %:a äänistä.

Päätöksentekoon riittää usein enemmistö, mutta esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamista vaativat seikat tarvitsevat määräenemmistön eli vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista. Äänien mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee. Poikkeuksena kuitenkin henkilövaalit, joissa arpa ratkaisee.